14.11.2011

jostainhan se on alotettava..

joo elikkäs moikka moi. ajattelin aloittaa kirjoittaa tänne ja purkautua jonnekkin etten miehelleni kiukkua.. :/

Eli siis perusasiat, olen 20-vuotias ja nainen. Minulla on 2 ihanaa nuorta poikaa (2-ja 1-vuotiaat) joiden isästä erosin tuossa keväällä.Seurustelin hänen kanssaan yli 4 vuotta. Oli aika vaikea päästä tietyistä tavoistaan yli pitkän seurustelusuhteen jälkeen. aloitin seurustelemaan pitkäaikaisen ystäväni kanssa melkein heti kun olin eronnut ja saimme kuulla toistemme tunteista :) <3 olen niin rakastunut :)

Pojat ovat oikein ihania<3 vauhtia ei kyllä puutu :) Niklas (2) ja Matias (1) tykkäävät leikkiä ja välillä kyllä painiakkin keskenään. Kumpikin juoksee toisen perässä ja nauravat koko ajan. Välillä sitten tuleekin pieni itku :) Matiaksella tällä hetkellä menossa korvatulehus kierre(alkoi 3kk iässä) eikä loppu näy. Nyt jo saatiin tieto et pitää mennä korvalääkärillä käymään kun oli jo 5 tai 6 tulehus jo vuoden sisään :( Matias onneksi tykkää lääkkeen mausta eikä kauhiasti enää jaksa ees valittaa särkyä :/ Pienestä pitäen Matiaksella on ollut enemmän sairauksia ja ollut enemmän kipeänä kuin Niklas. Niklaksessa ei ole ollut muita kuin kuumetta ja yksi korvatulehus minkä lääkäri huomasi tarkastuksessa, ei valittanut ollenkaan.

Tällä hetkellä pojat asuvat isänsä luona kun en itse pysty niitä pitämään tällä hetkellä kipujen takia. Minulla on olkapäistä,selästä ja jaloista ruvennut löystymään kaikki mitä ihon alta löytyy ja se on aivan hirveää. Tällä hetkellä käyn fysioterapeutilla kuntouttamassa niitä ja jossain vaiheessa on pakko mennä Kelan järjestämään kuntoutukseen :( Koulu minkä nyt aloitin (maaseutuyrittäjä) on myös pakko lopettaa kipujen takia, En saisi tehdä ollenkaan mitään vetäviä liikkeitä enkä nostaa edes 10kg perunasäkkiä :( Siinä onkin kova homma etsiä itselle uusi ammatti mikä kiinnostaisi ja jaksaisi opiskella.

Mieheni,Kimmo, on kohta 26-vuotias ja aivan täydellinen <3 Kehuu, hellii,rakastaa,kunnioittaa, arvostaa ja luottaa<3 sen parempaan ihmistä ei voi olla :) Kimmo ymmärtää minua tosi hyvin :) ei tarvitse sanoa välttämättä mitään niin hän tietää jo mikä on :) Pystyn kertomaan hänelle kaikki asiat mitkä painaa mua ja muutenkin kaikki muut hölynpölyt :) välillä kyllä tuntuu et Kimmo haluis et olisin hiljaa mut en kyl oo :D Oon aika puhelias likka mutta oppinut hiljentymäänkin. Se on jännä miten ihmiset muuttuu kun toisesta ihmisestä välittää. Itse yritän tapojani muuttaa parempaan suuntaan ja Kimmokin on ihan erilainen kuin aikaisemmissa suhteissaan :) mutta hyvällä tavalla :)

Meillä on myös 3 koiraa, Mimmi, Pimu ja Tepi, ja kaikki ovat narttuja :) oikein mukavia ja loistavia luonteeltaan :) Kaikki ovat sekarotuisia, mutta silti ihania <3Mimmissä on karjalankarhukoiraa ja ehkä saksanpaimenkoiraa(ei olla ihan varmoja, et onnistuko astumaan verkon läpi), Pimussa on saksanpaimenkoiraa ja norjan harmaata hirvikoiraa, Ja Tepissä onkin sitten collieta ja labbista :) Mimmi käykin sitten hirvimetsällä, tai yritetään kovasti nyt opettaa siihen. On tainnut joskus hirvi potkaista Mimmiä kun pelkää aika paljon pelkkiä hirven karvoja :( Mimmi kävi tänään mieheni kanssa metsällä ja oli sitten päättänyt teurastaa supikoiran.. Ei se minua haittaa ja mieskin innoissaan, mutta toivoo että oppisi ensiksi hirville kuin supikoiralle :/ saas nähä miten käy :) Pimu ja Tepi onkin sitten ihan pelkkiä kotikoiria ja viihtyvät tosi hyvin :) melkein päivittäin käymme jossain juoksemassa oikein kunnolla :) Ja koirat tykkäävät <3

Pistän vielä kuvia joku päivä kunhan kerkiän :)
Nyt on mentävä nukkumaan et jaksaa huomenna taas mennä lääkärille :/

Unohdin aivan varmasti jotain sanoa, mutta kertoilen lisää seuraavalla kerralla..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti